Niin koitti se päivä, jolloin viimeisetkin seikkailukasvatuksen tehtävät on palautettu. Vähän haikeaa, sillä nyt HUMAK ja seikkailukasvatus on viimeistään loppu. Koko puoli vuotta oli ihan mahtava, opin niin paljon uutta, että menee vielä useampi vuosi sisäistäessä kaikkea uutta. Tärkeimpänä oppina pidän kuitenkin sitä, että oma suhde luontoon vahvistui entisestään ja näkökulmasta tuli paljon laajempi.
Kiitos HUMAK, ja erityisesti huippulehtorit Kaitsu, Eeva, Jussi ja Sini. Sekä tottakai meidän huippu SK15 & AS15 porukka. On ihanaa, ettei seikkailukasvatus ainakaan mun osalta jäänyt tähän, vaan syyskuussa pääsen mukaan uusien seikkailijoiden vaellukselle!
Jatkan seikkailua ainakin itsekseni, sekä uusien tutkimusten ja tietojen tankkailussa. Jos saan mainion työpaikan, jossa seikkailullisia juttuja voi soveltaa niin tottakai sellaiseen tartun. Tämän hetkinen työ nuoriso-ohjaajana antaa aina välillä pieniä tilaisuuksia (alaköydet, ryhmäytykset, pienet leirit jne..) mutta jotain suurempaa etsin ja toivon vielä löytäväni.
Kaupungin hommissa on se hyvä puoli, kun ylitöitä ei makseta, ja ylitöitä kuitekin tuli yhdestäkin leiristä melkoisen paljon, joudun pitämään vapaita. Huom joudun. Jarkon kanssa meidän lomat meni ihan ristiin, ja saan aloittaa oman 2 viikon loman (sitten viikko töitä ja uusi loma..) heti keskiviikkona. Suunniteltiin, että lähdetään perjantaina Helvetinjärvelle koluamaan metsiä, kun kauemmas ei tässä kohtaa ennätä. Kyllä kuitenkin vähän tekisi mieli ajella Kuusamoon Mummin mökille ja viettää siellä aikaa. Katsotaan mihin kaikkialle ehdin.
Tämä blogi on tullut tiensä päähän, eikä tänne tule enää ainakaan tältä erää uusia tekstejä. Koska olen jo nyt käyttänyt tätä töissä apuna, en halua missään nimessä poistaa tätä. En kuitenkaan koe, että olisi tarpeellista jatkaa yleisten juttujen päivittelyä tänne. Seikkailukasvatuksen alettua koirablogini ei ole saanut juuri huomiota, eikä toisaalta enää sellaisen päivittely entisessä muotissa kiinnostakaan. Niinpä uusi blogi tulee vanhan koirablogin päälle, ja se tulee sisältämään yleistä hörinää elämästä, luonnosta, liikunnasta ja tietysti noista nelijalkaisista. Tämä olkoon seikkailukasvatusblogi, bittiavaruudessa.
Ja jos tänne eksyy joskus joku HUMAKin uusi seikkailija, olen vain tyytyväinen siitä, että ajatukseni kiinnostaa. Ja jos joku tämän sekametelisopan perusteella innostuu seikkailukasvatuksesta ja humakista, niin olen erittäin otettu!
Entistä hopsaria lainatakseni viimeisestä kehityskeskustelusta: Ehkä seikkailukasvatus on nyt loppu, mutta kuka tietää, vaikka joskus olisit täällä lehtorina, kaikki ovet on avoinna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti