Mystinen ruskea kansio on sisällöltään vain ja ainoastaa 80-luvun matskuja ja sitä aiempaa aikakautta. Tuorein kirjoitus on -89, eli kuusi vuotta ennen mun olemassaoloa. Äiti on tuolloin ollut 16 vuotta. Äiti antoi kansion mulle, kun löysi sen jostain salaisesta kätköstään. Muistaisin, että ajallisesti se sopi johonkin seikkailukasvatuksen ohjauksen suunnitteluun. Voi miksi en avannut tätä aiemmin!
Äiti on siis kasannut tähän kaikki materiaalit mitä vaan on tuolloin saanut käsiin erilaisista ohjaajakoulutuksista. Äitini on ohjannut nuoria ihan samalla tavalla kuin minä saman ikäisenä, tosin ei sentään harrastusten parissa vaan ymmärtääkseni nuokkarilla ja erilaisilla leireillä. Joskus kun olin pieni äiti vielä ohjasi kansantansseja (=tanhua) ja samassa tehtävässä oli myös äitin äiti eli mummi sekä äidin sisko tätini. Silloin mäkin jouduin talsimaan humppaa liki kymmenen vuotta, Rauman Kansantanssinystävien riveissä niin kauan että toiminnan aktiivit lopetti, samoin äiti. Sitten siirryin tätini porukoihin Lappi TL ja Eurajoen puolelle. Mutta joo, sellainen pieni sivuraide :D äitini siis ei ole ohjannut enää moniin vuosiin ja ammatiltaan se taitaa olla yo merkonomi ja joskus kun olin ehkä kymmenen se taisi lukea itsensä talouspäälliköksi tai joksikin.. Mutta hyvin kauas siis nuorisotyöstä! Ja leipötyökin on rahojen pyörittelyä, eli ei mitään tämän suuntaista.
Paljon on sellaista, kun haluaisin jakaa koko maailmalle näistä opuksista. Eihän ne maailmaa mullista, ja kaikki tämä tieto on jo nykyään paljon jalostetumpaa ja niiden rinnalla on oikeasti jo tutkimusperääkin. Nämä "musta tuntuu" höpinät siis on historiaa, vaikka hassua huomata miten jo silloin on ollut jotain hajua siitä miksi nuorisotyötä tehdään! Mä yritän välttää kovasti yleistyksiä entisajasta, mutta on vaan niin hassua lukea jotain tällaista mikä ei ole omassa elämässä ollut millään tavalla konkreettista.
Esimerkiksi Saara Karnan opus "Leiki ja Leikitä" (Kalevan Nuorten Liitto ry) on kirja ihan vain aiheesta leikkiminen. Siinä käsitellään leikki niin perinpohjaisesti, että kellään tuskin on mitään lisättävää ollut ainakaan tuolloin. Kirjanen on tehty vapaa-ajanohjaajien asennemuutoksen toivossa, jotta he alkaisi käyttää enemmän
Leikkejä työn menetelminä. Pikavilauksella tästä kun tekisi nykytiedolla päivitetyn version, olisi tämä varmaan ihan toimiva vieläkin!
Leikit mitä nopeasti selasin oli paljon mielenkiintoisempia ja luovemman oloisia kuin monet nykyään netin leikkipankeista löytyvät leikit!! Ja tässä on syy miksi pidän tämän omana aarteenani, koska tämä on uniikki ja ainutlaatuinen kaikkine paperimuistiinpanoineen, tästä on iloa vielä pitkään <3
Tuo "erityisryhmät" kohta oli avartava. Olen lähiaikoina puhunut paljon yhden ihmisen kanssa siitä, millaista on ollut olla erilainen nuori noina aikoina. Mulle esimerkiksi adhd-diagnoosi on ollut aina selkeä, sillä lapsuuden hyvän kaverin sekä isoveli, että myöhemmin 10 vuotta nuorempi pikkuveli oli molemmat koko kylän tunnetuimpia villipeikkoja. Kaikki tiesi näiden poikien taustat, ja varsinkin isoveli kävi melkoisen koulun alakoulussa, taisi meno jatkua vielä amikseen asti, kun eräs auto liiskattiin koulun seinään hetken mielijohteesta alaikäisenä... Isoveljellä oli diagnoosi, mutta siihen ei osattu reagoida, kaikki nosti kädet pystyyn ja poika johti niin perhettään kuin koulua. Kerran pistin välit poikki kaveriini, koska isoveli "kätteli" vääntämällä mun ranteen ympäri ja käsi oli viikon kipeänä.. Emme olleet tuon isoveikan kanssa samalla luokalla, ja meiltä siirrettiinkin aika herkästi kylän koulusta keskustaan tarkkikselle moiset. Muistan kuitenkin, että ko perhe oli muutamia kertoja vuodessa perhekuntoutuksessa ja ainakin kaverini juttujen perusteella olin aika kade jättitrampoliineista ja muista luksusjutuista.. Paria vuotta myöhemmin jokaisessa omakotitalossa oli kuitenkin trampoliini, myös meillä :D tämä siis vuosina 2002-2007. Tuntui, että adhd-diagnoosia annettiin ainakin mun ikäluokalle herkästi, joten olisiko sillon sitten moisesta alettu tietää? En vielä ole perehtynyt siihen niin tarkasti.
No mutta kuitenkin, aikana ennen diagnoosia oli mm adhd-lapset "henkisesti vammaisia", kuten tässäkin kirjassa taidetaan heitä nimittää. En ainakaan löytänyt "eritysryhmät" otsikon alta kuin tuon nimen lisäksi "fyysisesti vammaiset" ja "eläkeläiset". Ohjeena mm: "kilpailutilanteita tulisi välttää", "eläkeläisille on tärkeää yhdessäolo oman ikäkauden ihmisten kanssa" ja "henkisesti vammaisille leikkien tulisi aluksi olla yksinkertaisia. Heille tulisi tarjota paljon luovia leikkitilanteita".
Ytimessä ollaan kuitenkin oltu, kun saman otsikon alta suositellaan yhteistoimintaleikkejä joissa jokainen voi osallistua; "leikkijä kokee olevansa arvostettu ja hyväksyttävä ihminen". Niin ja ehkä tärkein pointti! "Leikkiessämne meidän ei tarvitse tehdä eroa terveiden ja vammaisten välille", jo silloin tämä on tiedetty!
Voin vain kuvitella kuinka vaikeaa on ollut olla erilainen ilman että kukaan edes yrittää ymmärtää mikä on asioiden taustalla!
Tämän kirjasen lisäksi kansiossa on muistiinpanoja Eurajoen Kunnan kesäleireiltä Lahdenperän leirikeskuksellta. Edelleen ko paikassa kunta järjestää leirejä, tosin ei ehkä ihan näillä aiheilla. Leireille edelleen haetaan ohjaajia nuorista (ja tästä vähän pahoitin mieleni: viime vuonna hakijaehtoina mainittiin että alan opiskelijat etusijalla, en päässyt edes haastatteluun, mutta sukulainen lukion kakkoselta + kaverinsa pääsi ohjaajaajiksi..)
Kansiossa on kaikki leirikirjeistä ja ohjelmista alkaen kesän -89 leireiltä. Ohjaajaluettelo kertoo ohjaajien olleen 14-29 -vuotiaita ja lähikunnista, kaukaisin on Säkylän Huovirinteeltä joka on jo n. tunnin ajomatkan päässä. Muuten kaikki on joko Eurajoelta tai Raumalta tai sen nykyisistä alueista. Ja löytyy täältä myös muutamat nuotit lauluihin : )
Kaikista mielenkiintoisimmat muistiinpanot on äiti kirjoittanut "Leiriohjaajakurssi 01.-03.06.1989".
Eniten henkeä haukoin otsikoiden "elämyksellinen leiritoiminta" ja "leiri kasvatuksen välineenä" otsikoiden kanssa. Jo silloin on painotettu vapaaehttoisuutta jotta toiminta motivoi ja leirin tulee tarjota vastapainoa tavalliselle arkeen. Leirillä voidaan vahvistaa positiivisia tunnetiloja ja tuottaa leiriläisille elämyksiä. Jälkimmäinen sana alleviivattuna myös muistiinpanoissa!
Tuon leirin kasvatusperiaatteita on olleet mm luonteen osalta "täsmällisyys","kestävyys","itseluottamus","itsehillintä" ja "aktiivisuus". Leirillä on haluttu kasvattaa nuoria sosiaalisuuteen, ympäristö- ja siisteysasioihin (mainittu kasvatukseen :o), luovuuteen, kansalaisaktiivisuuteen jne jne jne en kirjoita nyt kaikkea :)
i like this "johtajuuden vaihtaminen tarjoaa tilaisuuden olla johtajana ja johdettavana"
//HENGÄHDYSTAUKO//
Vielä viimeinen wou juttu. Äiskä on ollut tälläisen hepun kun Yrjö Berg luennolla. Ei mitään hajua kuka hän on, mutta ilmeisen fiksu kaveri!
"Käyttäytymishäiriöiset"
-> tunne elämän häiriöt
->sosiaalinen sopeutumattomuus/rikollisuus
Tähän on kerätty esimerkiksi emotionaalisesti häiriintyneen lapsen piirteitä, ilmeisesti jonkun Bowerin 1974 mukaisesti.
"Sosiaalisesti sopeutumaton lapsi = käyttäytyy normien vastaisesti niin koulussa kuin koulun ulkopuolella (rikollisuus)"
Jännä yleistys, jos rikollisuus on mittari. Tiedän kokemuksesta, että pikkukolttoset kuuluu kuvioon, mutta ihan rikollisuuteen nämä ei !!onneksi!! aina yllä. "Oireiden" perusteella juuri tämä olisi nykymaailman käsitys adhd:sta.
Onneksi käyttäyttmishäiriöiden syiksi on listattu 1. Psykologiset tekijät 2. Sosiaaliset -,,- ja 3. Orgaaniset tekijät (keskushermoston häiriöt, mbo-oireyhtymä eli aivovaurio, synnytysvauriot (hapenpuute ym))
Ja mikä ihaninta, näille nuorille on kerrottu miten toimia ko henkilöiden kanssa! Ratkaisu ei ole ollut kotiinlähetys tai hulluksi leimaaminen. 
Lisäksi sama herra on luennoinut ryhmän vaikutuksesta käyttäytymiseen. Ja lopuksi on annettu rankaisumalleja ennen kun on annettu leikkityökaluja:
1. Nuhtelu kahdenkeskinen, ei yleistä nolaamista
2. Tilanteesta toiminnasta poistaminen
3. Oikeuksien menetys
4. Ylimääräinen työpalvelu esim tiskit, puut jne
5. Leiriltä poistaminen (äärimmäinen keino)
-> pyri tarttumaan tilanteeseen heti! Rikkeen ja rangaistuksen ajallinen väli ei saa olla liian pitkä.
Tää on ollut kyllä huikean mielenkiintoinen iltaluku! Nyt voin vetästä iltapalat naamariin ja valmistautua huomiseen järjestökoulupäivään. Tänään oli hauska ja avartava luento aiheesta "järjestön menestyminen on valinta" (taisden suuntainen otsikko ainakin). Luennoija oli eri järjestöissä uraa uurtanut Kiril Häyrinen (Soste ry). Toisen luennon piti Mai Kivelä Animalian toiminnanjohtaja. Molemmat ovat valmistuneet meidän koulutusohjelmasta. Ja Mai oli aloittanut sillon kun mä oon mennyt tokalle luokalle kouluun :D joten, oli ihan hauskaa kuunnella miten mm aktivismia on opinnollistettu tuolloin. Ja varmaan onnistuisi vieläkin, jos itseä inspiroisi moinen. Sain kuitenkin kuulla, että kiipeilynohjaajan - sekä melonnanohjaan korteista voi olla hyötyä työpaikalla, esimerkiksi järjestössä joka vaikuttaa mm kiipeilemällä nostureihin tai melomalla lautoille :D ja sen opin myös, että kaikki retket voi tavalla tai toisella opinnollista jos oma pää antaa siihen luvan. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti