Hiihtokeskus avattiin, vaikkakin mulle ekaa vuorot tuli vasta pari viikkoa sitten. Vähän petyin kun pyysin enemmän töitä mitä sitten sainkaan, mutta sain edes vähän.. Ei tästä voi ehkä syyttää ketään vaikka mieli tekisi, sillä oon mä aika tarkka tänä vuonna ollut siitä etten pääasiassa tee töitä ja koulua samoina päivinä. Ens kuussa kun on kaks viikkoa lomaa koulusta, sain neljä vuoroa... Onneksi pyysin vapaaksi puolet hiihtolomasta ja sillon saan seikkailla Saariselällä sydämeni kyllyydestä, mulle kun tuskin olis vuoroja irronnut edes hiihtolomalle. Mutta joo, töitä pitäs löytää, mielellään jotain kesätyötä joka alkaisi jo nyt joiltain osin.
Hiihtokeskuksella törmään päivittäin tilanteisiin, joissa nuorten suoranaiseen perseilyyn täytyy puuttua jollain tavalla. Huomaan katsovani tätä koko toimintaa ihan uudesta näkökulmasta seikkailujen myötä. Tiedän, että useimmat työkavereitani tyytyvät vain sanomaan asiattomuuksista ja sen jälkeen jos ei sana mene perille junnut laitetaan kävelemään mäki ylös tai passitetaan kotiin. Mäkin harrastin tätä viime vuonna pahimpien kanssa, mutta nyt en enää.
Viime viikolla oli mielenkiintoinen pienryhmä. Hajautettuna ryhmästä kaksi puhui miten oli äidin kanssa leiponut kääretorttua kotsan läksynä ja kuinka hyvin se onnistui. Kun sitten loput kaverit tuli porukkaan, alkoi kiroilu ja kiusaaminen. Se, mistä hissivahdin saa suuttumaan on kapuloiden paiskonta (joka usein johtaa siihen että huollon pitää tulla käynnistämään hissi "laitevian" vuoksi) tai hissin rasittaminen mutkittelilla. Yksi yleinen on myös se, että ängetään kaverin kanssa samaan sompaan.
Nuoret (poikia kaikki..) provosoituvat aika hyvin tuosta hissivahtien kuittailusta, ja haastavat vahteja koska tietävät mitkä on meidän toimemme eikä ne usko ennen kun on pakko. Ja silti vaikka kävelisisivät monoissa ylös ne jaksaa jatkaa niin kauan että lähetetään kotiin. Ja seuraavana päivänä uusiks.
Halusin tuon poikaporukan kohdalla toimia jotenkin toisin. Ensin huomautin ystävällisesti että käytöstavat olisi hyvä muistaa. Se ei kuitenkaan tehonnut. Mietin hetken, ja ajattelin ottaa koko ryhmän puhutteluun. Tilanne tuli kuitenkin eteen paljon nopeammin ja minun oli toimittava heti kun typeryydet alkoi hissiin noustessa.
Kädessäni oli mystinen taikanappi jolla saan huomaamattomasti hissin pysäytettyä hanskan sisällä. Kun joukon "pomo" meni ensimmäisenä ja alkoi temppuilla, annoin sen mennä sen verran ylöspäin ettei jäänyt ihan lähtöön, mutta niin ettei kaverit ehtineet hissiin. Juoksin mäkeä ylös pojan luokse ja yritin keskustella nätisti mikä meni pieleen ja mikä ratkaisu olisi hyvä. Usein kun vahdit ärähtää, ärähdys on muotoa "mutkittelu kielletty" "älä vedätä!" Tai "muistathan että vedätys on kiellettyä". Mietin jo aiemmin miksi kukaan reagoi sanoihin joilla ei ole perusteita. Sanoin pojalle etten minä halua kiusata tai nolata (vaikka ryhmäpainetta kyllä hyödynsin ja tavallaan nolaamisen kautta), vaan siihen on syyt miksi hississä ei temppuilla. Muistutin myös että toisten ihmisten haukkuminen ei ole hyvien tapojen mukaista, mä kun olin "runkkari". Kyseinen poika ei ottanut katsekontaktia minuun lainkaan sillä hetkellä, käänsi pään pois. Kun sain asian sanottua, käynnistin hissin ja matka jatkui. En sanonut muille mitään, enkä reagoinut edes katseella kun toiset huuteli pojalle.
Hissillä oli koko illan katkoksia kun joku aina paiskoi ylhäällä somman turvarajaan. Kuuntelin kopissa kun pojat tuli hissille juuri kun katkos tuli, ja pojat puheidensa mukaan "ei saa enää edes puhua ku toi ämmä vihaa meitä". Pojat taisi kyllä ymmärtää oikeasti mistä oli kyse, koska hissi tosiaan temppuili koko illan. Kun sitten koitti illan viimeinen nousu, olin iloinen siitä että pojat tuli vikalla nousulla just mun hissille. Toivotin kaikille hyvää yötä ja tervetuloa myöhemmin uudelleen, johon puhuttelun kohde totesi "vähän meni aika nopee, kiitti illasta". Siinä kohtaa tiesin, että jotain tein oikein. Eikä ne enää temppuilleet sen puhuttelun jälkeen ainakaan mun hissillä sinä iltana.
Totesin, että on tosi typerää vaan huudella asiakkaille, niitähän ne nuoret ovat, vaikkei ehkä aina sitä ajattele kun samat naamat käy päivästä toiseen. Paljon parempi on perustella asiat kunnolla, ja nimenomaan itse eikä turvautua huollon poikiin!
Näitä asioita tulee mietittyä paljonkin kun ulkona seisoo sen 5-8h päivässä.. Miten jotain voisi tehdä toisin :)
Koska nyt töitä on niin äärettömän vähän, haluaisin tietysti tehdä jotain vielä lisää. Ollaan puhuttu Jarkon kanssa, että lähdettäisiin kesäkuun alussa vaeltamaan. Mietittiin pitkään että minne, kunnes facesta näin ohjatun Halti-vaelluksen mainoksen. Jaoin sen meidän seikkailu-faceryhmään ja tiedän että ainakin yksi laittoi hakemuksen. Ajankohta oli meille vähän huono, mutta todettiin että pystyttäisiin Halti kyllä huiputtamaan helposti kahdestaankin. Alustavasti ollaan mietitty että kun mä valmistun (toivottavasti kevät 2017) niin mentäisiin Norjaan vaeltamaan, se olis unelmien täyttymys! Mutta kaikki aikanaan, ensin Halti.
Kesätyöpaikkaa olen miettinyt, mutta Raumalla ei oikein ole suoraan sellaista mikä olisi intohimoa.. Muutamia seurakoordinoijan paikkoja on vapaana ja niitä toki hain, mutta nuorisotyö ilman liikuntaa tai seikkailua esim nuokkarilla ei iske.. Mulla vaan ei ole työkokemusta mistään palkkatöistä suoraan nuorten kanssa, joten on tosi vaikea saada töitä.
Olisin jopa valmis muuttamaan mihin vaan, jos mulle olis tiedossa työpaikka joka oikeasti olisi sellainen että kiinnostaa ja saisin tehdä kaikkea sitä mistä tykkään - eli olla ulkona, ehkä eläinten kanssa sekä ohjata ihmisiä.
Oon nyt yrittänyt seurata mollista myös Lapin läänin töitä ja paljon esim koirasafareille haetaan työntekijää. Usein vaa edellytys on sujuva englanti, ea2 sekä jossain oli anniskelupassikin.
Mulla on kyllä kokemusta baarityöstä, enhän mä tässä muuta oo koulun ohjelma tehnytkään. Mutta vastaavan hoitajan lupapaeria mulla ei ole, kun en ole yksin joutunut olemaan koskaan.. Englanti on ammattikorkeessa suoritettu kakkosen papereilla ja se on mulla heikko
kieli, ja ehkä osittain siksi että oon alkanut jännittämään sitä.. Hiihtokeskuksella hakiessa mun haastattelu heitettiin yhtäkkiä enkuksi, ja jos lonkalta pystyin siihenkin niin.. Ei ehkä kieliopillisesti hyvää mutta mä ymmärrän kyllä ja jotain osaan sönköttää ehkä ymmärrettävästi.
Ea-kurssit suorittain heti kun saisin säästöön niiden verran rahaa. Olis kyllä ollu mahtia jos lajikorttien sijaan oltais koulussa saatu edes ea1! Hygieniapassi löytyy, sen tein omakustanteisesti.. Työturvallisuuskortti olis, mutta sitähän kukaan ei kysele :D
Hevosten ja koirien kanssa oon touhunnut koko elämäni. Hevosten ruokinta on varmaan ainoa osa-alue mistä en tiedä tuon taivaallista, mutta muuten on tuttua ihan kaikki. Noihin hevosjuttuihin vaadittiin hevostenhoitajan tutkintoa. Ehkä snadisti on niitä lukiessa harmittanut se, etten 16 vuotiaana pitänyt päätäni ja mennyt Ypäjän Hevosopiston pääsykokeisiin joihin sain kutsun. Mut vähän väkisin manipuloitiin ymmärtämään asia, että se on typerä ajatus. Noh, hevostelut jäi tauolle ylioppilaskirjoitusten aikaan, sen jälkeen en ole ratsastanut vaikka aktiivisesti seuraan heppamaailmaa..
Moottorikelkkakaan ei oo ihan vieras, saan mä töissä sen kanssa huristella nytkin!
Pitäisi vaan jaksaa rustata hakemus joka paikkaan vaikkei hakuehdot ehkä täyty täysin. Pakkohan jonkun on osata lukea kuinka kovasti haluan töihin tuollaisiin työpaikkoihin. Ne viralliset passit ja laput kun ei pitäs olla mikään ongelma sen suhteen ettenkö testejä läpäisisi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti